Tshuktshien niemimaa ja Anadyr 14.5.-22.7.2002


Chukotka birdlist


Lajilista

Heikki Karhu

Olin mukana Venäjän tiedeakatemian lintutieteellisessä retkikunnassa Itä- Siperiassa, Tshuktshien niemimaalla touko- heinäkuussa 2002. Retken vetäjänä toimi tri Jevgeni Syrojetshkovski nuorempi Moskovan yliopistosta, muut osallistujat olivat tri Pavel Tomkovitsh saman yliopiston eläinmuseosta, tri Valeri Buzun Pietarin yliopistosta, opiskelija Ivan Taldenkov Moskovan yliopistosta sekä ns. vapaaehtoisina minun lisäkseni taidemaalari James McCallum ja tri Chris Kelly Englannista.

Retken päätavoitteena oli tutkia lusikkasirriä, hanhia - erityisesti sepel- ja beringinhanhea - sekä allihaahkaa ja pikkujoutsenta. Ohjelmassa oli myös muun lintufaunan inventointia, kahlaajien poikasrengastusta ja paikallisen väestön harjoittamaan kotitarvemetsästykseen liittyvää tutkimusta.

Pääasiallisena tutkimusalueena oli Tshuktshien niemimaan pohjoisrannikko ja Koljutshinin lahden alue suureksi osaksi ornitologisesti aiemmin tutkimatonta seutua. Matka alkoi lennolla Moskovasta Anadyriin 13.-14.5. ja jatkui sieltä Beringin salmelle Lavrentijaan 14.5.. Lavrentijassa suoritettiin muona- ym. hankintoja ja seurattiin Alaskasta saapuvaa kevätmuuttoa vajaa viikko 21.5. asti. Tuolloin siirryttiin helikopterikuljetuksella vielä pari sataa kilometriä pohjoisemmas, Tshuktshien meren ääreen, Neshkanin kylään. Viikkoa myöhemmin ryhmä jakautui kuukauden ajaksi kolmeen osaan maastotöihin alueelle, joka ulottui kylästä 80 km länteen ja 50 km itään.

Menokuljetukset maastoon tapahtuivat pääosin telaketjuajoneuvolla, siirtymiset maastossa myöhemmin kävellen, kumiveneellä, koiravaljakoilla ja moottoriveneellä. Kevään tulo oli keskimääräisestä huomattavasti etuajassa, samoin lintujen muutto ja pesinnän aloittaminen. Kesä- heinäkuun säät olivat niinikään suotuisat.

Neshkanin länsipuolinen alue, jolla itse kuljin pääosan kesäkuuta, oli sama, jolla N.A.E. Nordenskjöld miehistöineen vietti kymmenisen kuukautta syyskuusta 1878 heinäkuun 18 päivään 1879. Tänä vuonna Vega olisi päässyt jäistä irti jo kesäkuun 6.

Yhdeltä, aiemmin tunnetulta alueelta löytyi 14 lusikkasirrin pesää, mutta tuon alueen kanta oli huvennut alle puoleen 15 vuoden takaisesta. PT kuitenkin kontrolloi sieltä vielä tuolloin rengastamansa lusikkasirrin. Toiselta, aiemmin tuntemattomalta alueelta löytyi neljä pesää ja kolmannelta kaksi pesää. Vm. alueella v. 1974 lintuja tutkineet prof. V.E. Flint ja tri A. Kistshinski arvioivat lusikkasirrejä olleen siellä tuolloin 4 - 5 paria. Aikuisia lusikkasirrejä varustettiin nyt keltaisilla ja vaaleansinisillä värirenkailla yhteensä 26 yks. ja 9.7. myös kaksi juuri kuoriutunutta poikasta.

Kesäkuun loppupäivinä ryhmäämme liittyivät Neshkanissa Christopher Zöckler WCMC:stä Cambridgesta, Jelena Lappo Moskovasta, japanilainen Minoru Kashiwagi ja taiwanilainen Weiting Liu. Vm. kaksi jäivät koko joukolla suoritetulla kaksitoistapäiväisellä n. 400 km:n pituisella telaketjuajoneuvoretkellä matkan varrelle odottelemaan pikku lusikkanokkien kuoriutumista

Paluu Neshkanista Lavrentijaan tapahtui niinikään telaketjuajoneuvolla 12.- 17.7., niemimaan sisäosan vuoristoalueen läpi. 18.- 22.7. retkeiltiin Anadyrissä.

Vaikka lusikkasirrin tulevaisuus näyttää tällä hetkellä huonolta, retki oli sinänsä onnistunut. Varsinaiset tulokset jäävät puolestani tiedemiesten kerrottaviksi. Alla kuitenkin retken lajiluettelo. Sivutuotteena löytyi ilmeisesti kaksi Venäjälle uutta lintulajia, erakkorastas (HK) ja alaskankarikukko (VB & HK) sekä Euraasian ensimmäinen kanadantyllin munapesä (HK). Useasta lajista tehtiin niinikään itäisin tai koillisin tms. mielenkiintoinen pesintähavainto. Lavrentijaan vielä joksikin aikaa jäänyt CZ löysi sieltä lisää pesiviä kanadantyllejä heinäkuun loppupuolella.

Lajiluettelon lyhenteet: P = pesimälaji, suhteellinen "yleisyys" numeroin 1-5, 1 yleisin, 5 harvinaisin, Sat = Satunnaislaji, M = läpimuuttava, suhteellinen yleisyys kuten edellä, tyhjä = status epäselvä, hav = havainto. Em. merkinnät koskevat vain varsinaista Tshuktshien niemimaata. Vain Anadyrissä eli varsinaisen Tshuktshien niemimimaan eteläpuolella tavattujen lajien kohdalla on merkintä Anadyr ja sen perässä statusta kuvaava merkintä.

27.8.2002